*

JuhaJr

Terveisin mummi

 Hei!

  Olen 34 vuotiaan pojan äiti ja marraskuussa 3 vuotta täyttävän Ville-pojan isoäiti. Olen myös Isät lasten asialla ry:n kannatusjäsen.

  Poikani perhe, johon kuului myös Villen äidin kaksi aikaisempaa lasta (poika 12 v. ja tyttö 14 v.) on hajonnut lopullisesti ja pieni Ville asuu äitinsä ja sisaruspuoliensa kanssa. Nyt on tilanne, että äiti ei anna lapsen tavata poikaani ja... pyrkii kaikin tavoin vieraannuttamaan Villen isästään.

  Lastenvalvojan luona vanhemmat olivat sopineet, että isä saisi eroprosessin ajan olla poikansa kanssa leikkipuistossa parin tunnin ajan lauantaisin. Tämä toteutui vain kerran puolen tunnin mittaisena. Äiti ei suostunut tapaamiseen ilman omaa läsnäoloaan ja on ilmoittanut, että ei ole olemassa mitään sisätiloissa olevaa paikkaa tapaamiselle. Äiti lupasi viime viikolla torstaiksi toisen tapaamisen samaan ulkona olevaan puistoon, mutta perui sen tekstiviestillä tuntia ennen tapaamista vedoten säähän ja lapsen orastavaan flunssaan. Isä ei näin ollen ole tavannut poikaa kuin puoli tuntia kahdeksan viikon aikana.

  Poikani on viikoittain soittanut lapsen päivähoitajalle tiedustellen Vilen asioita. Hoitaja on kertonut, että Ville ei enää juuri enää puhu isistä. Vieraannuttaminen on toiminut.

  Poikaani syytetään lapsensa ravistelusta. Tämän tapauksen kuulustelupöytäkirjat poikani on tänää lukenut poliisilaitoksella. Ravisteluilmoituksen lastensuojeluun teki Villen äidin veljen vaimo perustaen ilmoituksen Ville 14 vuotiaan siskon kertomukseen. Kuulusteluissa ovat käyneet veljen vaimo, Villen äiti ja Villen 14 -vuotias sisko. Seuraava vaihe on edunvalvojan nimeäminen Villelle ja asian mahdollinen eteneminen syyttäjälle. Taas on odotettava  viikkoja.

  Poikani on muutama päivä sitten keskustellut (jälleen uuden) lastensuojelun virkailijan kanssa. Hän on sanonut, että tässä tapauksessa on lapsen edun mukaista, että äiti olisi läsnä mahdollisessa Villen ja isän tapaamisessa. Perustelu äidin läsnäoloon on, että Ville ei ole nähnyt isää pitkään aikaan (9 viikkoa) ja että isä on ollut lapsen kanssa niin vähän. Tämä on karmeudessaan sellainen lausuma, että asia on ikään kuin ratkaistu sosiaaliviranomaisten taholta. Äiti tuskin tulee suostumaan jatkossakaan Villen ja isän tapaamisiin vedoten kiireeseen, säähän jne.

  Poikani on hakemassa käräjäoikeudelta ensisijaisen vanhemman oikeutta kuitenkin siten, että lapsi asuu vuoroviikoin isän ja äidin luona. Ensisijaisen vanhemman oikeuden turvin poikani saisi elää lapsensa kanssa nämä vuoroviikot. Mikäli ko:n päätös olisi kielteinen, niin äiti tulisi jatkamaan vieraannuttamista ja näin rikkoisi lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Samalla tavalla äiti on toiminut 12 ja 14 -vuotiaiden sisarusten kanssa. He ovat vieraannutettu isästään ja isän puolen sukulaisista kokonaan. On karmeaa nähdä ja kokea tämä systemaattinen manipulointi ja pienen lapsen hyväksikäyttö ja entisen puolison sadistinen kohtelu ja ennen kaikkea rikkoa pienen pojan oikeutta olla oman isän kanssa.

  Tilanteen kehittyminen tähän pisteeseen on ollut havaittavissa jo koko Villen olemassa olon ajan. Maallikkona ei vain ole osannut ennakoida tulevaa ja että tällainen kertomus on nyt omakohtainen kokemus.
Isät lapsen asialla ry:n nettisivuilta olen lukenut Helinä  Häkkänen-Nyholmin tutkimuksen. Ikään kuin poikani perhehelvetti olisi kuvattu tuossa lausumassa.

  Mitä neuvoksi? Voiko millään mittarilla mitata onko tällaista väkivaltaa käyttävä äiti kykenevä olemaan yhdenkään lapsen ensisijainen vanhempi?
  Onko Suomessa isät todellakin näin heikoilla silloin kun narsistinen äiti pistää pyörät pyörimään ja karkottaa isän lapsen elämästä?

  Terveisin mummi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

"Voiko millään mittarilla mitata onko tällaista väkivaltaa käyttävä äiti..." Eihän mikään tässä kertomuksessa viitannut siihen, että äiti olisi käyttänyt väkivaltaa, saati että olisi narsisti.

Isää sen sijaan epäillään lapsen ravistelusta, joka ilmeisesti on väkivallaksi luokiteltavaksi. Minusta on ihan kohtuullista, että isä saa nähdä lapsiaan vain valvotussa tilassa kun tutkinta on kesken. Vaikka toki sovituista tapaamisista pitäisi pitää kiinni.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Väkivaltaa on myös henkinen väkivalta jota käytetään estäessään isää tapaamasta lastaan. Tämä henkinen väkivalta kohdistuu niin isään kuin lapseenkin. Mikäli äiti estää tapaamisen toistuvasti tulee valvottu tapaaminen järjestää lastensuojelun toimesta. Samoin lastensuojelun tulisi pyynnöstä tarkistaa ilmoitetun tapaamisesteen paikkansapitävyys

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto

Varmaa on ainakin, että äiti on tehnyt selvästi väärin estäessään isää tapaamasta lastansa. Isän syyllisyydestä mihinkään laittomaan/väärään ei ole näyttöä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Ilman mitään todellista todistetta tämänkaltainen toiminta on henkistä väkivaltaa. Täyttää täysin PAS-syndrooman tunnusmerkit.

Millä korvataan isälle pitkä ja laaja-alainen toiminta isän vierottamiseksi? Miksi äidin puolen sukulaisten lausumat hyväksytään todisteiksi? Kaikki tahot ovat puolueellisia, ja miten ei ole ulkopuolisia todistajia?

Äidille tulisi ainoastaan taata mahdollisuus tavata lapsiaan valvotussa tilassa.

Suosittelen lukemaan esim:

Hannuniemi, Anja. Oikeustieteen lisensiaatti. Ylen haastattelu liittyen hänen väitöskirjaansa.
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/30dfb1fbdb57978442256b6f004dfe85/$FILE/Hannuniemi.html

Flinck, A. Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana – Rikottu lemmen marja. Lääketieteellinen tiedekunta. Tampereen yliopisto 2006.

Danielsson, P., Salmi, V.. Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. OPTL Verkkokatsauksia 34/2013.
http://www.optula.om.fi/fi/index/julkaisut/verkkok...

Hannu Niemonen

Kovin helppoa on vieraannuttajan keksiä keinoja toimilleen. Yksi juuri tuo pahoinpitelysyytös/epäily jolloin tapaamisia tuetaan joko valvotuiksi (sinänsä ymmärrettävää) mutta myös mahdollisesti kielletään ne kokonaan tutkinnan ajaksi joka vienee hyvinkin pitkiä aikoja.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Helppoja ja täysin perättömiä toimivia ovat estämään lapsen tapaaminen: naisen raiskaus yritys/teko suhteen aikana tai jälkeen, naiseen tai lapsiin kohdistunut väkivalta, pedofilia tai siihen liitännäiset asiat. Muutamia mainitakseni. Suurin osa näistä toimii, eikä niistä tuomita mikäli mitään todistusaineistoa ei koskaan löydetä.

Jaana Ilmonen

En halua missään nimessä lannistaa mutta valitettavasti isän asema on Suomessa edelleen kovin huono. Olen itse seurannut vastaavalta kuulostavaa tilannetta ja äiti onnistui vierottamaan lapset isästään melkein vuodeksi ennen kun saatiin oikeuden päätös asiaan. Oikeusteitse prosessi on kallis, pitkä ja raskas - ymmärrän hyvin miksi miehet antavat periksi. Toivon teille todella kaikkea hyvää ja että vanhemmat pääsisivät keskusteluyhteyteen lapsen todellisesta edusta. Kun ollaan niin pitkällä että lastensuojeluilmoituksia on rustailtu kauppalistojen tavoin, harvoin enää ajatellaan lasten oikeuksia. Viimeisten kolmen vuoden aikana minua on hävettänyt olla nainen enemmän kuin koskaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kannattaa luovuttaa suosiolla. Suomalainen oikeuslaitos ei tarjoa isälle näissä tapauksissa mitään mahdollisuuksia. Jatkuvalla riitelyllä isä tuhoaa itsensä psyykkisesti ja taloudellisesti, koska viranomaistukea ei ole saatavissa. Äidin tulisi olla päihteiden väärinkäyttäjä tai muuten siinä jamassa, että lapsi otettaisiin huostaan.

Tasa-arvovaltuutetulla olisi töitä, mutta tuomarit nämä ratkaisut silti tekevät. Aina miehen tappioksi.

Teija Tuuri

Kaikki sopimusrikkomukset rikoslain alle, ja jos on useita niin vaihdetaan lähihuoltajaa.....ja jokaisesta perättömästä syytöksestä linnatuomio....niin loppuu tää pelleily viattomilla lapsilla!
Kuka alkaisi jo ajatella oikeasti noita lapsia??? ja lopetetaan toi hörhöjen suojelu!

Toimituksen poiminnat